Kuka Hanna?
Olen 36-vuotias taiteilijajärjestön viestintäpäällikkö ja päiväkotilaisen äiti. Taidehistorioitsija, kävelyn ja kulttuurin ystävä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri Helsingin yliopistosta.
Elämäni keskeiset kulmat löytyvät Kalliosta ja Harjusta, jossa asun puolisoni ja 5-vuotiaan lapsemme kanssa. Vapaalla minut löytää todennäköisimmin kirjastosta, leikkipuistosta, kahvilasta, museosta, luontoretkeltä tai uimasta. Rakkaita paikkoja minulle Helsingissä ovat muun muassa Yrjönkadun uimahalli, kaupungin edustan saaret ja Lammassaareen vievät pitkospuut. On upeaa, että maan tiheimmin asutusta kaupunginosasta voi vartissa pyöräillä ruovikon keskelle kuuntelemaan satakielen laulua.
Keväällä 2025 olen ensimmäistä kertaa ehdokkaana kuntavaaleissa!
Politiikasta olen saanut kokemusta toimiessani aiemmin vihreiden eduskunta-avustajana, kaupungintalolla apulaispormestarien erityisavustajana sekä Helsingin Vihreiden ja Kallion seudun Vihreiden puheenjohtajana. Tiedän hyvin, miten valtuusto työskentelee ja miten muutoksia on mahdollista saada aikaan.
Viimeisen puolentoista vuoden ajan minulla on ollut ilo toimia vihreiden edustajana kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostossa. Jaosto käsittelee muun muassa rakennuslupia sekä uusien luonnonsuojelualueiden perustamispäätöksiä. Jaoston kuulumisia viestin instagramissa.
Olen ollut mukana perustamassa Helsinkiin jalankulkijoiden yhdistystä, ja toimin sen puheenjohtajana. Haluan nostaa kävelyn turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamisen keskeisesti kaupunginvaltuuston agendalle. Helsinkiin tarvitaan laaja ja kutsuva kävelykeskusta, ja erityisen tärkeää on parantaa arkisten kävelyreittien sujuvuutta sekä lasten liikkumisen turvallisuutta.
Olen tyypillinen helsinkiläinen: junantuoma.
Muutin Porista Helsinkiin 18-vuotiaana. Halusin palavasti juuri Helsinkiin, pääkaupunkiin, kaikkeen siihen kiinnostavaan ja jännittävään, mitä Suomen suurimmalla kaupungilla oli tarjottavanaan. Opiskelin Helsingin yliopistossa taidehistoriaa ja sivuaineina yleistä kirjallisuustiedettä ja historiaa. Rakkaus rakennuksiin ja kaupunkihistoriaan leimahti opintojen aikana. Harrastan nykyisinkin Helsingin rakennusten historiaa, eikä tästä kuntapolitiikassa ainakaan haittaa olisi.
Opiskeluaikanani aktivoiduin yhdistyksissä ja sain kipinän muuttaa Helsinkiä paremmaksi. Olin aktiivi niin Satakuntalaisessa osakunnassa ja sen kuorossa kuin taidehistorian ainejärjestö Eidoksessa. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa toimin edustajiston jäsenenä, edustajistoryhmän puheenjohtajana ja talousjohtokunnassa. Vuoden 2012 vietin kokopäiväisesti jäsenenä HYYn hallituksessa, jossa sain vastuulleni kaupunki- ja ympäristöasiat. Teimme vaikuttamista paremman joukkoliikenteen ja autottoman keskustakampuksen eteen. Opintojen ohella tein töitä muun muassa museovalvojana, oppaana ja tapahtumatuottajana. Graduni kirjoitin Yrjönkadun uimahallin arkkitehtuurista. Filosofian maisteriksi valmistuin vuonna 2014.
Päivätyökseni toimin viestintäpäällikkönä kulttuurialalla Suomen Taiteilijaseurassa. Työssäni seuraan tiiviisti kulttuuripolitiikkaa ja näen, miten kulttuuri- ja sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat taiteen tekijöiden asemaan. En olisi minä ilman taidetta ja kulttuuria. Luen kaunokirjallisuutta, käyn näyttelyissä sekä konserteissa, keikoilla, leffassa ja teatterissa niin paljon kun ruuhkavuosirealismi antaa myöden. Taidekokemukset ovat muuttaneet perustavanlaatuisesti käsityksiäni maailmasta.
Liityin vihreisiin, koska ilmastokriisin aikana kaipasin tekoja ja toimintaa.
Valitsin vihreät, sillä puolue on luonnon, ilmaston, sivistyksen ja ihmisoikeuksien puolella. Helsingin kaupunkipolitiikassa vihreät on tehnyt erityisen ansiokkaasti töitä kestävän liikkumisen ja kaupunkikehityksen, kohtuuhintaisen asumisen sekä kaupunkikulttuurin eteen. Olen toiminut Helsingin Vihreiden ja Kallion seudun Vihreiden puheenjohtajana sekä kaupunkipoliittisen ja kulttuuripoliittisen työryhmän jäsenenä.
Olen jo yli kymmenen vuoden ajan asunut Harjussa, Kallion kulmilla.
Rakastan syysaurinkoa Helsinginkadun punatiilitaloissa, Torkkelinmäen magnoliapuiden kukintaa toukokuisin, Kallion kirjaston ystävällistä tunnelmaa ja viisaiden vanhojen naisten juttuja uimahallin saunassa. Arvostan sitä, että täällä ihmistä katsotaan silmästä silmään, oli hänen tilansa tai asemansa mikä tahansa. Täällä on myös hyvä kasvattaa pientä päiväkotilaista - kävellen ja ratikalla pääsee puistoihin ja harrastuksiin, ja lapsiperheitä on Kalliossa ilahduttavan paljon.