Miten toimin politiikassa? 10 periaatettani.

Vaalien alla ilmatila täytyy siitä, mitä mieltä ehdokkaat ovat asioista. Ajattelin avata mielipiteideni lisäksi myös sitä, miten toimin politiikassa. Tämä kirjoitus ei vastaa kysymykseen “mitä?”* vaan “miten?”.

Sanoin kerran kaveriporukan illallisella, että jos lähden kuntavaaleihin ehdolle, otan sloganikseni ”tylsä puurtaja”. No, en lopulta ottanut, mutta ajattelen kyllä edelleen, että politiikkaan tarvitaan enemmän puurtajia.

Esityslistojen aineistojen kahlaaminen ei ole aina kaikkein kiinnostavinta kontsaa somessa, mutta sitä varten luottamushenkilöt kuitenkin valitaan. Päättämään meidän helsinkiläisten yhteisistä asioista.

Avoimuuden nimissä innostuin listaamaan omat periaatteeni politiikassa toimimisessa.

Olen itse toiminut pitkään erilaisissa luottamustehtävissä niin opiskelijajärjestöissä, ylioppilaskunnassa, puolueessa, kansalaisjärjestöissä kuin nyt kaupunkiympäristölautakunnan jaostossa. Olen saanut myös oppia taitavien ja kokeneiden poliitikkojen avustajana työskennellessä, mistä olen tosi kiitollinen.

Näin toimin politiikassa ja luottamushenkilönä:

1. Tutustun huolellisesti kokousaineistoihin.

2. Aineistoja lukiessani pohdin joka kohdassa, onko tässä jotain missä voitaisiin tehdä vielä paremmin. Jos parannettavaa löytyy, muotoilen muutosesityksiä ja tarvittaessa neuvottelen niistä muiden ryhmien kanssa. Neuvottelussa auttaa, jos tuntee muita muutenkin kuin kokoushuoneissa ja osaa rakentaa koalitioita. Asiat kun etenevät vain enemmistöllä.

3. Viestin omalle ryhmälle etukäteen, mitä asioita tulen / ryhmämme tulee kokouksessa edistämään. Olen omalta osaltani vastuussa siitä, että koordinoimme kannat etukäteen oman ryhmän kesken.

4. Kokouksissa osallistun aktiivisesti keskusteluun mutta en jää jankkaamaan.

5. Vastaan median haastattelupyyntöihin ja kaupunkilaisten yhteydenottoihin (tai vähintään huolehdin, että joku ryhmästämme vastaa).  

6. Viestin tärkeistä ja kiinnostavista päätöksistä somessa ja uutiskirjeessä.

7. Etsin aktiivisesti hyviä referenssejä esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun ja kulttuuripolitiikkaan ulkomailta, niin matkustellessa kuin netistä ja mediasta. Luen lehtiä ja seuraan kulttuuria, jotta tiedän mistä puhutaan.

8. Jos vain mahdollista, niin pyrin käymään paikan päällä kohteessa, jota päätös koskee. Esimerkiksi perustettavilla luonnonsuojelualueilla vierailu on antanut paljon eväitä asian käsittelyyn kokouspöydän ääressä.

9. Mietin myös yksittäisiä kokouksia laajempia kaaria: mitä toimintatapoja tulisi muuttaa? Mitä asioita tulisi pyrkiä muuttamaan esimerkiksi budjettineuvotteluissa tai kaupungin strategiassa? Jaan ajatuksiani oman ryhmäni sisällä ja julkisesti.

10. Olen osallistunut aktiivisesti myös puolueeni ohjelmatyöskentelyyn niin valtakunnallisella kuin Helsingin tasolla. Juuri nyt en ole missään ohjelmatyöryhmässä, koska ajattelen että on hyvä myös että niissä on rotaatiota.

Nämä tuntuvat minusta aika politiikan peruskauralta, mutta ajattelen että äänestäjälle voi olla arvokasta tietää ”mitä asioita ajat?”-vastauksen lisäksi vastaus myös kysymykseen ”miten ajat asioita?”. Eivät nämä periaatteet varmastikaan ole kaikille samat. Vaikka itse olen ensi kertaa ehdokkaana, olen toiminut politiikan taustahommissa jo sen verran pitkään, että periaatteet ovat omalta osaltani kirkastuneet aika selkeiksi.

Sekin kannattaa huomioida, että kaikki taika ei tapahdu kokoushuoneissa. Media, kansalaisjärjestöt, aktivismi, kirjat ja taide määrittävät puheenaiheita ja siten myös politiikan sisältöjä. Pyrin itse edistämään parempaa Helsinkiä myös muualla kuin politiikan pöydissä, esimerkiksi järjestötoiminnassa puheenjohtamani Helsingin jalankulkijoiden kautta ja kirjoittamalla mielipidekirjoituksia.

Periaatteita listatessani keksin myös, mitä voisin vielä parantaa: systemaattisuutta siinä, että viestin tärkeistä kokousasioista somessa aina myös etukäteen, jotta niitä on mahdollisuus kommentoida. 

Jäikö joku tärkeä periaate puuttumaan listalta? Ota yhteyttä!


* Mitä? -kysymykseen vastauksen löydät Teemat-sivulta!